Seuran historia

Kaipolan Vireen historiikki 1953 - 2003 ilmestyi seuran 50-vuotisjuhlille. Historiikin päätoimittaja on Hannu Teider.

Historiikki on kunnianosoitus Kaipolan Vireen aktiiveille, taustajoukoille ja kannustajille.

Kirjaa on saatavilla pientä korvausta vastaan Kaipolan Vireen toimistolta ja kysymällä sitä seuran vastuuhenkilöiltä.

Lyhyt katsaus seuran historiaan (historiikista mukaeltuna):

Marraskuun 23. päivänä 1953 pidettiin Kaipolan tehdastyömaan ruokalassa kokous, jossa päätettiin perustaa oma urheiluseura  Kaipolan paperitehtaan  asukkaiden liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Samalla päätettiin anoa uudelle urheiluseuralle jäsenyys Suomen Voimistelu ja Urheiluliittoon (SVUL).

Hallituksen kokouksessa 7.12.1953 valittiin urheiluseuran nimeksi Kaipolan Vire ry. Muita nimiehdotuksia olivat mm. Kaipolan Terä ja Kaipolan Veto. Samassa kokouksessa päätettiin liittyä seuraaviin SVUL:n lajiliittoihin: Urheilu (nykyinen SUL), Hiihto, Painonnosto, Uinti, Luistelu, Soutu ja Verkkopallo.

Ensimmäisinä toimintavuosina tuli menestystä  soudussa ja yleisurheilussa. Toiminta oli vilkasta myös alppilajeissa ja painonnostossa. Vire tuli tunnetuksi sekä Suomessa että maailmalla "Kaipolan Tallina" ennen kaikkea kestävyysjuoksijoidensa ansiosta. Vireen urheilijat voittivat vuosina 1956-1966 yhteensä 69 Suomen mestaruutta ja samana ajanjaksona 15 Vireen juoksijaa edusti Suomea 120 maaottelussa.  Ensimmäisen 18 toimintavuoden aikana Vireelle tuli kolme (3) maailman ennätystä ja 143 ulkoratojen SM-mitalia, joista kultaisia 76 mitalia.

1960-luvun alussa Kaipolan Vire alkoi suuntautua koko Jämsän urheiluseuraksi ja sen johdosta myös nuorisourheilu vilkastui seurassa. Vireen ohjelmaan hyväksyttiin uusi laji: jousiammunta. Kuusikymmentäluvun puolivälissä toiminta maastohiihdossa alkoi kehittyä nopeasti. Muutamassa vuodessa Kaipolan Vire nousi Keski-Suomessa maastohiihdon kärkiseurojen joukkoon.

Suuri muutos koettiin vuonna 1973, kun viimeisetkin "Kaipolan Tallin" juoksijat lopettivat uransa tai vaihtoivat seuraa. Tilanne  lamaannutti jonkin verran muutamaksi vuodeksi Vireen yleisurheilutoiminnan, vaikka nuorisourheilu oli päässyt hyvään vauhtiin.

Vuosien saatossa ovat lajijaostot  vähentyneet seurassa. Tällä hetkellä Kaipolan Vire toimii aktiivisesti nuorten liikuntakasvatuksen tukijana Jämsän seutukunnalla tarjoamalla monipuolista urheiluohjausta  yleisurheilussa ja maastohiihdossa. Vilkkaan toimintansa ansiosta  Vireelle  on tullut  viime vuosina menestystä kummassakin lajissa   SM- ja jopa EM-tasolla.

Kaipolan Vire on koko historiansa ajan järjestänyt aktiivisesti lajijaostojensa mukaisia kilpailuja. Suurimmat ja arvokkaimmat kilpailut ovat olleet talvilajeissa. Pitkävuoren hiihtokeskus Kaipolassa mahdollisti suorituspaikat useille Suomen mestaruuskilpailuille. Yleisurheilukilpailujen areenoina ovat olleet vuosien saatossa Kaipolan ja Paunun urheilukentät.

Vireen tunnetuin ja yhtäjaksoisesti pisin urheilutapahtuma, Auliksen olympialaiset, järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Satojen lasten ja nuorten juoksu- ja vuodesta 1981 hiihtokilpailuna tunnetuksi tullut tapahtuma kantaa ideansa isän liikuntaneuvos Aulis Sihvon nimeä. Auliksen aloitteesta jokainen  osanottaja saa katajaisen mitalin ja tavarapalkintoja.

Vuonna 2000 Vire järjesti yhteistyössä Suomen Urheiluliiton kanssa  ensimmäiset pituushyppy- ja kolmiloikkakarnevaalit. Seuraavana kesänä tulivat karnevaaleille mukaan kestävyysjuoksut. Edelleen jatkuvien karnevaalien lajikouluihin ja kilpailuihin osallistuu vuosittain satoja urheilijoita.

 

tammikuu 2019
M T K T P L S
31 1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31 1 2 3

Noname

UPM